Millaiset ovat hyvät verkkosivut?

Lyhyt ja ytimekäs vastaus on se, että verkkosivut ovat hyvät, kun ne täyttävät niille asetetut tavoitteet. Tämä ei ainakaan omasta mielestäni ole vielä erityisen informatiivinen vastaus, joten käydään asiaa vähän tarkemmin lävitse.

Tavoitteiden määrittäminen
Alkuun pitää määritellä siis se mitä hyvään kuuluu. Päätavoite kuitenkin lienee käytännössä aina myynnin kasvattaminen tavalla tai toisella – myytiin sitten tavaroita, palveluita tai vaikkapa ideologiaa. Tuotteiden saatavuutta voidaan parantaa ja hankintatapahtumia helpottaa. Imagoa kohentamalla voidaan kasvattaa potentiaalisen asiakaskunnan luottamusta omaa toimintaa kohtaan. Oikealla sijoittelulla voidaan nostaa tiettyjä tuotteita paremmin esille ja priorisoida täten niiden näkyvyyttä. Mahdollisia tavoitteita on käytännössä lukemattomia, joten näistä tulee valita ne oman toiminnan kannalta tärkeimmät.

Sisältö kohdillaan
Jos vain yksi asia olisi pakko valita, lienee sisältö se kaikkein oleellisin asia. Vaikka sisällön ei tarvitsekaan olla mikään kiistaton kirjallinen taidonnäyte, ei teksti mielellään saisi vilistä kirjoitusvirheitä ja siinä on hyvä pyrkiä käyttämään omaa viestiä tukevaa ilmaisua. Esimerkiksi lakitoimiston ei välttämättä kannata käyttää nuorisoslangia, kun se voi yksinään saada lakipalveluista kiinnostuneet asiakkaat kaikkoamaan. Sisältöä tulisi myös olla riittävästi, koska kiinnostuksen kohteena olevasta tuotteesta ja sitä tarjoavasta toimijasta olisi mukava edes ne välttämättömät perustiedot löytää. Toisaalta sisältöä ei kannata tuottaa liikaa, koska se alkaa jossain kohdin vaikeuttamaan sen oleellisimman tiedon löytämistä. Sisällön liikatarjontaan törmää lähinnä suurempien yritysten kohdalla.

Halutunlainen mielikuva
Hyvien sivujen ei useinkaan tarvitse olla tajunnan räjäyttävä mestariteos, koska yleensä riittää että ne ovat ns. riittävän hyvät – tai no mielellään vähintään samaa tasoa kuin tärkeimmillä kilpailijoilla, niin ei ainakaan jäädä siinä jälkeen. Henkilökohtaisesti näen että sivut heijastavat toimijan uskoa ja huolenpitoa omaa toimintaansa kohtaan. Jos sivut ovat halvan oloiset, ei ainakaan itselleni herää kuvaa siitä että liiketoiminta olisi ihan parhaalla mahdollisella tolalla tai että tuotteet olisivat nekään aivan priimaa. Harkitulla sivujen visuaalisella ilmeellä voidaan tukea haluttua sanomaa – huonosti toteutetulla voidaan taasen antaa ristiriitainen tai jopa aivan vääränlainen viesti. Esimerkiksi asianajotoimisto ei välttämättä saavuta parasta mahdollista tulosta räikeän kirkkaalla ulkoasulla ja trendikkäällä design-fontilla.

Positiivinen käyttökokemus
Sivujen toiminnallisuus ja sitä myöten käyttökokemus ovat myös oleellinen tekijä mielikuvan luonnissa. Jos sivut lataavat jokaista sivua lähemmäs kymmenen sekuntia ennen kuin mitään alkaa näkymään ruudulla, voi olla varma että kävijöitä sen vuoksi menetetään. Jos sivuilta ei löydä etsimäänsä tai sivujen toiminta on muutoin niin epäloogista että sen kanssa turhautuu, on vaikutus sama kuin edellä. Pahimmillaan tulee vastaan tapauksia, että asiakas haluaisi ostaa tuotteen, mutta se ostaminen on tehty erittäin vaikeaksi. Tällöin herää vääjäämättä ajatus ettei yritys edes halua myydä tuotettaan. Tämä ilmenee esimerkiksi silloin, kun selviä ohjeita ostamiseen ei ole näkyvillä, eikä sitä yhteydenottokanavaakaan ilman salapoliisityötä ole saatavilla.

Hyvien sivujen muistilista:
• Tarkoituksenmukainen ulkoasu auttaa rakentamaan toivottua mielikuvaa.
• Positiivinen käyttökokemus muodostuu siitä että sivut ovat mukavat käyttää.
• Sisältö on mietittyä ja sen määrä on sopiva.

Tietoturvan merkitystä en tässä kohdin nostanut esille, koska pyhitin sille ihan kokonaan oman artikkelin.